ʻakau paini
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau paini
Hingoa kakato lōua

Ko e ʻakau paini (pinophyta) ʻi he saienisi ʻo e ʻakau ko e taha pē ʻo e vahe ʻo e ngaahi meʻamoʻui ʻe 5 ʻi he ʻuluʻivahe ko e ʻakau tengaʻiʻakau (spermatophytes). ʻOku ne kau ki he pupunga ʻo e tengaʻiʻakau telefua (gymnospermae), tatau mo e:

Ko e vahe fika hono 5 ko e ʻakau matala (magnoliophyta) ia, ko e taha pē ia ʻi he pupunga ʻo e tengaʻiʻakau ʻufiʻufi (angiospermae).

ʻOku lahi ʻa e ngaahi faʻahinga ʻi he vahé ni, ko e lahi taha ʻoku ui ko e paini. Ko e ngaahi paini ʻoku tupu ʻi Tongá ni ʻoku kau ki he ʻakau paini, kā ʻoku ʻi ai ha ngaahi kāinga kehe. Ko e uhiuhi ko e ʻakau paini foki. Kā ko e toa ko e ʻakau kehe ʻaupito, ko e ʻakau matala ia.

Ko e foʻi lea pinophyta (lea fakakālisi) pe coniferae (lea fakalatina) pe conifer (lea fakapilitānia) ko e ʻuhinga ko e fuesia fuotuʻu ia, koeʻuhi ko e fakafuo ia ʻo e meʻa ʻoku tupu ʻenau tengaʻiʻakau ʻi loto. Taimi ʻe niʻihi ʻoku ui foki ko e ngaahi ʻakau hui-tuitui, koeʻuhi ʻoku ʻasi ʻenau lou tatau mo e hui.

ʻOku siʻisiʻi pē ʻa e ngaahi ʻakau paini ʻi Tongá ni. Ko e uhiuhi mo e ngaahi paini naʻe ʻomi, ʻa ia ko e paini mo e kauli.

Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.